Dialogia - avain yhteiseen ymmärrykseen

Maailmanlaajuisten tapahtumien mainingit ulottuvat myös yksilöiden sosiaaliseen ympäristöön ja kanssakäymiseen. Sodat ja niiden uhka, luonnonkatastrofit, pakolaisuus, pandemiat sekä poliittiset, ideologiset ja taloudelliset vastakkaiset asetelmat ja vastakkainasettelut ovat todellisia piinaavia ongelmia, ”wiked problems”, jotka johtavat ihmisten välisiin ristiriitoihin. Yhtä lailla ne voivat olla seurauksia niistä.

Osapuolten tarkastelunäkökulmat eroavat usein toisistaan, heidän maailmansa ovat erilaisia. Pommituksessa lapsiaan suojeleva tarkastelee maailmaa toisesta näkövinkkelistä kuin rantalomaa viettävä perhe. Tarpeet ovat erilaisia, kokemuksia ei voi verratakaan, puhumattakaan oikeuksista tai mahdollisuuksista. Elämän tilanne ja -historia, kasvu- ja elinympäristö, henkinen ja fyysinen kulttuuri, mahdollisuudet, rajoitteet ja oikeudet vaikuttavat ajatteluun, käsityksiin ja niiden ilmaisemiseen. Mikäli ymmärrys toisen kansakunnan tai ihmisen tilanteesta puuttuu, eikä edes löydy tahtoa sen etsimiseen, on riski, että yhteisymmärrystä ei saavuteta ja yhteistyö epäonnistuu. 

Dialogia ja sen tutkimus ovat herättäneet kiinnostusta nimenomaa vastauksena näiden maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen. Se toimii silti myös avaimena yhteisen ymmärryksen muodostamisessa yksilöiden välisissä kanssakäymisissä tai vaikkapa työyhteisöissä. Yhteinen ymmärrys auttaa sietämään erilaisten maailmankuvien luomia paineita, niistä ei tule riidan aiheita. Parhaimillaan niiden nähdään rikastuttavan ja laajentavan jokaisen maailman katsomisen tapaa. Jokainen on saamapuolella.

Menetelmänä dialogia kannustaa osapuolia sitoutumaan yhteisen hyvän etsimiseen. Visio paremmasta tai hyvästä motivoi molempia sopimaan yhteisestä tavoitteesta sekä vastuiden ja oikeuksien diilistä. Sanat asetetaan siten, että näkemysten ilmaiseminen sekä niiden huomioiminen on mahdollista. Kun sopimusten koetaan toteutuvan oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, syntyy tulosta, tyytyväisyyttä ja tekemisen intoa. 

Asiakaspalvelussa ja potilastyössä dialogia on aivan välttämätöntä hyvän palvelun- ja hoidon laadun ja tuloksien saavuttamisessa. Ammattilainen on vastuussa dialogian käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Se tapahtuu asiakkaan ja potilaan oikeuksia kunnioittaen sekä hyvien palveluperiaatteiden sekä hoidon arvojen mukaisesti. 

Yhtälailla työyhteisössä keskinäinen ja päivittäinen kanssakäyminen tarvitsee tietoisen kohtaamisen- ja vuorovaikutusmenetelmän omaksumista. Monet epäselvät ja konflikteihin johtaneet sosiaaliset vuorovaikutustilanteet, puolihuolimattomasti ja ehkä väsyneenäkin heitetyt kommentit, eivät pääse rikkomaan herkkää kanssakäymisen ilmapiiriä. Työtä on ilo tehdä hyvässä ja kannustavassa työyhteisön hengessä!

Mikä motivoi riittävästi dialogiseen kanssakäymiseen?

Mitkä asiat estävät dialogian syntymisen ihmisten välillä?

Mitä itse voisin tehdä paremmin?

Järjestämme kevään aikana etäkoulutuksia dialogisuudesta ja dialogisesta johtamisesta. Käy tutustumassa koulutuskalenterin aikatauluihin!